Lähtökuopissa

Aika pieneen pitäisi elämän kohta mahtua. Tai paremminkin elämässä olevien tavaroiden. Tai vielä tarkemmin, elämässä tarvittavien tavaroiden. Eipä tuohon juuri muuta mahdu kuin aivan välttämättömät.

Mua huimaa. Voi apua mitä ihmettä mä oikein olen tekemässä..

Kun tuo matkalaukku on pakattu, kaikki loput tavarat pitäisi hukata johonkin. Asunnollinen elämää ja tavaraa. Huonekalut olisi varmaan verraten helppo hukata, mutta minne kaikki kukkaruukut, astiat ja toimistotarvikkeet? Entä kirjat, talvivaatteet ja koirankarvoilla höystetty joogamatto? 

Tässä minä siis seison matkalaukun vieressä, ihmetellen miten tämä kaikki järjestyy. Vajaan parin kuukauden päästä astun koneeseen joka suuntaa kohti Meksikoa ja vapaaehtoistyövuotta. Siihen mennessä elämän pitäisi mahtua tuohon matkalaukkuun eli 23 kiloon. Taas huimaa. Tunne vatsanpohjassa ja suupielissä kuitenkin kertoo, että suunta on oikea, vaikka se vähän hullulta kuulostaakin.

Noin 2000 asiaa on jo ruksittu check-listalta, mutta vielä yhtä monta on jäljellä. Takuuvarmaa hikoilua, hosumista ja hyperventilointia siis tiedossa ennen kuin lentokentälle asti pääsee. Jospa passi edes sentään tulisi mukaan tällä kertaa.

Tervetuloa seuraamaan mun matkaa kohti Meksikoa ja elämää siellä!

Tämän blogin tarkoitus on kerätä kuulumisia sekä kokemuksia ja ajatuksia vapaaehtoisvuodesta, ihmisistä, elämästä ja toisenlaisesta kulttuurista sekä kaikenlaisia mieleen tulevia tarinoita mun elämästä!

Kirjoittajana olen valitettavan epäjärjestelmällinen ja kirjoitan todennäköisesti milloin sattuu ja mitä sattuu, mutta yritän pyrkiä jonkin sortin säännöllisyyteen ettei tulisi kohtuuttoman pitkiä väliaikoja. 

Bienvenido a bordo! Tervetuloa mukaan!

Terkuin, Anu