Meksikolaisessa lääkärissä
Aika kauan saikin olla, ettei tarvinnut lääkärissä käydä! Vaikka on tullut talsittua viidakoissa ja rannoilla ja kaupungeissa, ei mikään tauti ole iskenyt! Siitä perinteisestä turistiripulistakin olen kärsinyt vain kahdesti koko Meksikossa oloaikana, joten siihen nähden mihin varauduin ja mitä varoiteltiin, niin hyvin on kyllä säästynyt!
No nyt sitten. Suunnilleen kuukausi sitten kun lähdettiin lomareissulle ystäväni kanssa, joka oli Suomesta käymässä, huomasin molemmissa jaloissa punaisia läiskiä/ patteja. Isompia kuin hyttysenpistot mutta ilman pistokohtaa ja eivät kutisseet laisinkaan. Myös muita pieniä oireita oli, mutta meillä oli sen verran ohjelmarikkaat lomapäivät, ettei oikeastaan mitään oireita sen enempää ehtinyt jäädä miettimään.
 |
| Jaloissa patteja |
Meksikossa yleislääkärin vastaanottoja on monesti apteekkien yhteydessä ja ne ovat ilmaisia tai kustantavat about 50 pesoa eli noin 2,5 euroa. Sinne sitten ja koipi näytille, tämmösiä nyt pari viikkoa ollut ja eivät ole muuttuneet miksikään. Tohtori otti taskulampun ja katseli yhtä pattia noin puolisen sekuntia, jonka jälkeen diagnoosi oli valmis. Selvä herpes zoster eli suomeksi vyöruusu. Asiaa hieman kulmakarvoja kohotellen ihmettelin, mutta homma oli selvä. Reseptiin hän kirjoitti laajakirjoisen antibiootin, antihistamiinin, herpeslääkkeen ja daktarin – voidetta.
Minä en tähän oikein millään saanut itseäni uskomaan, sillä olen nähnyt useammankin vyöruusun aikoinaan lähihoitajan työssä, eikä tämä oirekuva oikein miltään osilta vastannut sitä. Kuten ei myöskään lääkitys jota googlasin myöhemmin, sillä vyöruusu paranee itsestään, mutta jotta lääkityksestä olisi hyötyä se tulisi aloittaa 3 vrk kuluessa rakkuloiden ilmaantumisesta, kertoi terveystalo.com. Eikä minulla missään vaiheessa ollut mitään rakkuloitakaan.
Ystäväni oli kovin kummissaan epäilyistäni, mutta suostui viemään minut seuraavalle lääkärille kysymään toista mielipidettä. Seuraava tohtori tutkiskeli patteja noin 10 sekuntia kauemmin ja tuli tulokseen, että jonkin hyönteisen pistoja ovat ja nyt tulehtuneet. Perusteli, että valkoinen iho on herkempi paikallisille ötököille. Ja vaikka kerroin, että ne eivät kutise (toisin kuin ne paikallisten ötököiden puremat), niissä ei ole pistokohtaa ja ovat pysyneet muuttumattomina jo kaksi viikkoa, hän kirjoitti minulle vahvan antibiootin, antihistamiinin ja jotakin kutinaan. Kutinaan, jota ei ole. Asia kunnossa, kiitosta vaan.
Tässä kohtaa ystäväni näytti vielä kummastuneemmalta ja totesi ettei enää itsekään usko kumpaankaan diagnoosiin. Tästä seurasi keskustelua antibioottien turhasta syömisestä ja antibioottiresistenttien bakteerien yleistymisestä, jota en enää ihmettele. Molemmista käynneistä jäi fiilis, että kun ei olla ihan varmoja niin määrätään varoiksi sellaiset lääkkeet, jotka tappavat talossa ja puutarhassa, niin että jokin niistä todennäköisesti auttaa itse vaivaankin. Mainittakoon että toki ilmaisella lääkärillä on myös paljon potilaita ja vähän aikaa, että diagnoosi täytyy tehdä aika rivakasti jos sellaisen meinaa tehdä.. Taitaa Suomessakin olla terveyskeskuslääkärillä sama tilanne. Ehkä tarinan opetuksena voisi olla, että ihan kaikkea ei kannata purematta niellä!
 |
| Laboratorion odotustilassa |
En ollut moisesta koskaan kuullutkaan, mutta pieneksi pettymykseksi.. tai siis onneksi ei kuitenkaan mikään eksoottinen meksikolainen pöpö vaan suomessakin tunnettu eritema nudoso eli kyhmyruusu. Hoitona lepo ja kipulääke, useimmiten ei tiedetä mistä johtuu ja menee itsellään ohi muutamassa viikossa tai kuukaudessa. Googlaamalla löytyy, jos kiinnostelee tietää lisää taudista.
Nyt sitten lepäillään ja ihmetellään. Noin kuukausi kulunut mutta vielä ei ole parantumisen merkkejä havaittavissa. Patit eivät sinänsä haittaa, mutta muut oireet kuten tolkuton väsymys ja kipu jaloissa kun liikkuu vaikuttavat ikävästi normiarkeen.
Toisaalta hämmentävä tilanne kun on vapaaehtoistöissä, niin voi rauhassa potea ja kirjoitella vaikka blogia!
Terkuin, Anu
.jpg)
Kommentit
Lähetä kommentti