Paluu häämöttää

Niin, mitä sitten seuraavaksi, kun vuosi Meksikossa on ohi?

Mayto.
Suiston makea vesi virtaa mereen.

Kolmisen kuukautta on pestiä jäljellä ja sitten pitäisi tietää mitä tekee, minne muuttaa, mikä minusta tulee isona. Elämän pienempiä ja suurempia kysymyksiä, joihin tavallaan lähdin hakemaan vastauksia lähtiessäni maailman toiselle puolelle vuodeksi. Toistaiseksi on kyllä herännyt enemmän kysymyksiä kuin löytynyt vastauksia..

Lentolippu Suomeen on jo olemassa, oli jo lähtiessä, mutta useampaan kertaan on tullut pohdittua mitä vaihtoehtoja olisi, voisiko jäädä tänne? Löytyisikö intoa lähteä uuteen viisumi - prosessiin migrin kanssa, vai olisiko viisumi riittävän hyvä syy mennä naimisiin? (vitsi) Ja tietysti se, että mitä täällä jatkossa sitten tekisi elääkseen. 

Olen meinaan täysin rakastunut Meksikon lämpimään ilmastoon, välittömään ja rentoon ilmapiiriin, tanssiin, musiikkiin ja mercadoihin hedelmineen ja vihanneksineen! 

Miten sitä voi enää tulla toimeen ilman täydellisiä avokadoja, jotka ovat kaiken lisäksi lähiruokaa tällä puolen palloa! Tai mangoja, jotka ovat niin mehukkaita, että haukatessa mehu valuu pitkin käsivarsia! Syönkin ne yleensä aina tiskialtaan yllä tästä syystä.

Kaktus Cimatarion
kansallispuistossa.

Toki on monia juttuja Suomesta, joita alkaa olla ikävä. Esimerkiksi kasvisruoka - vaihtoehtoja, joita Suomessa on kaupan hyllyt pullollaan, Kanarin vöner - pizzaa, autolla ajamista ja sen tuomaa vapautta liikkua, teräviä/ kunnollisia veitsiä, astianpesukonetta, yleistä hyvää hygieniaa, ystäviä, yksin asumista ja sellaista oikeaa hiljaisuutta, kun ei kuulu mitään.

Olenkin jo tainnut mainita, että lähdin reissuun myös siksi, että todella pitkästä aikaa oli mahdollisuus matkustella, kun omia eläimiä ja niiden tuomaa vastuuta ja sitoutumista ei enää ollut. 

Täytyy sanoa, että tämän vajaan vuoden aikana on kyllä nyt sitten tullut reissattua! Mikä on ollut valtavan ihanaa! Olen saanut nähdä mitä ihmeellisempiä ja upeampia paikkoja Meksikossa! 

virtaava vesi on lämmintä!

Tolantongo. Tässä joessa 

Toisaalta tuntuu, että reissuja on ollut niin tiuhaan, että epäsäännölliset unet ja syöminen sekä busseissa, lentokoneissa ja terminaaleissa istuminen alkaa jo uuvuttamaan. 

En silti vaihtaisi hetkeäkään pois ja ajattelin vielä jossain reissussa käydäkin! Hieno vuosi on ollut kaikkinensa jo tähän asti!

Ja mitä seuraavaksi? Tämä on itsellenikin vielä täysi arvoitus ja pienimuotoisen kriisin aihe! 

Terkuin, Anu